Artikkelit
30.08.2024
Yliopistojen tarjoamat työelämävalmiudet eivät vastaa Kiinan työelämän tarpeita
Kasvava nuorisotyöttömyys vaivaa Kiinassa etenkin korkeakouluista valmistuneita, joiden työelämätaitoja pidetään riittämättöminä. Kiinan hallinnon toimenpiteet asian oikaisemiseksi vaikuttavat toistaiseksi melko ponnettomilta, ja herääkin kysymys, onko hallinnossa todellista tahtoa korvata koulutuksen määrää sen laadulla. Vaikka muutos ei täysin onnistuisikaan, tarjoavat Kiinan työelämälähtöisemmät koulutusprioriteetit mahdollisuuksia myös suomalaisille korkeakouluille.
Kiinaa vaivaava nuorisotyöttömyys on viime aikoina Suomessakin ylittänyt uutiskynnyksen. Etenkin ulkomaiset tarkkailijat ovat huomioineet, että ongelma koskettaa erityisen selvästi vastavalmistuneita korkeakouluopiskelijoita. Lisäksi on nostettu esiin, että yhä harvempi vastavalmistunut kiinalainen työllistyy niin sanotusti koulutustaan vastaavaan työhön.
Hiljan Kiinan sosiaalista mediaa kuohutti tapaus, jossa krematoriotyöntekijän paikkaan oli hakenut lukuisia maan huippuyliopistoista hiljan valmistuneita opiskelijoita. Myös Helsingin sanomat on huomioinut aiheen kirjoittaessaan muutama vuosi takaperin ruokalähettejä käsittelevässä artikkelissaan, kuinka korkeakoulutettuja hakeutuu parempien tienestien toivossa alalle. Vaikka tilastojen valossa vastavalmistuneiden tilanne on hieman parantunut viime vuodesta, koronapandemiaa edeltäneestä tilanteesta ollaan vielä kaukana. Kasvavalle ongelmalle on tunnistettavissa monia syitä. Kehityskulun yhtenä merkittävänä pääsyynä nähdään yleisesti olevan kiinalaisten korkeakoulujen heikot linkit työelämään: yliopistoista valmistuvilla nuorilla ei yksinkertaisesti ole työelämässä vaadittuja taitoja.
Yhä edelleen monen kiinalaisen ensimmäinen kosketus työelämään tulee heidän kiertäessään valmistumisen jälkeen työmessuja. Perussyy heikkoihin työelämätaitoihin puolestaan palautuu vuosituhannen vaihteeseen, jolloin ensimmäiset Kiinan yhden lapsen politiikan aikana syntyneet lapset olivat kasvaneet aikuisiksi. Tällöin koulutukselle syntyi valtavaa kysyntää vanhempien panostaessa ainokaisensa tulevaisuuteen. Tämän seurauksena yliopistojen koko kasvoi ja uusia avattiin valtaisia määriä. 2000-luvun alussa tehtyjen lakimuutosten myötä kenttää avattiin myös yksityisille yrityksille, joiden pyörittämissä yliopistoissa opiskelee nykyään jo joka neljäs kiinalaisopiskelija.
Nopean koulutusekspansion johdosta kolmannen asteen tutkinnon suorittaneiden määrien arvioidaan ylittävän kysynnän ainakin vuoteen 2037 saakka, jonka jälkeen Kiinan laskeva syntyvyys alkaa tasata tilannetta. Valmistuneiden määrä ei kuitenkaan olisi välttämättä ongelma Kiinalle, mikäli heillä olisi tarvittavia työelämätaitoja. Näin ei kuitenkaan ole, sillä erityisesti yksityisistä yliopistoista moni tarjoaa ala-arvoisen huonoja valmiuksia menestyä koulunpenkiltä pääsemisen jälkeen. Kiinalaisyritykset valittavatkin yleisesti, että työhön hakevat nuoret ovat täysin epäpäteviä vastaamaan työelämän vaatimuksiin. Kyse ei kuitenkaan ole pelkästään kiinalaisten korkeakoulujen tarjoamien työelämätaitojen puutteesta aiheutuvasta ongelmasta, sillä tulevaisuudennäkymät ovat aiempaa heikommat myös niiden opiskelijoiden kohdalla, joiden opiskeluala ja osaaminen ovat linjassa työmarkkinoiden tarpeiden kanssa tai jotka ovat suorittaneet tutkintonsa ulkomailla. Syitä ahdinkoon voidaankin löytää korkeakoulusektorin ulkopuolelta myös Kiinan tiukentuvasta taloustilanteesta sekä maan elinkeinorakenteen nopeasta muutoksesta.
Puoluevaltion ensimmäinen vastine ongelmaan on ollut Kiinalle sen historialle tyypilliseen tapaan näennäinen: tilastojen tulkinta sopivassa valossa. Kiinan kansallinen tilastokeskus lopetti nuorisotyöttömyyslukujen julkaisemisen loppuvuodesta 2023, ja vuonna 2024 esitellyissä uusissa tilastoissa yliopisto-opiskelijoita ei enää lasketa työttömiksi. Myös yliopistoiden on paljastettu viilanneen niiden omia työllistymistä koskevia tilastojaan samaan tapaan laskemalla opintojaan jatkavat opiskelijat työllistyneiksi. Vaikka luvuissa nähtiinkin notkahdus, uusilla tilastointitavoillakin työttömien määrä on kuitenkin sittemmin jatkanut yhtä kaikki kasvuaan. Muihin toimenpiteisiin on ryhdytty. Kiinan koulutusministeriö julkaisi tammikuussa kansallisessa koulutusalan työkonferenssissa kuluvan vuoden keskeiset kehityskohteet. Näihin kohteisiin kuului muiden asioiden ohella myös työelämän ja koulutuksen parempi integraatio. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole vielä täysin selvää, mitä konkreettisia uudistuksia näiden linjausten seurauksena tullaan näkemään. Tämän ohella Kiina on jo muutamia vuosia panostanut voimakkaasti perinteisesti huonoa yhteiskunnallista mainetta nauttivan ammatillisen koulutuksen kehittämiseen II. ja III. asteella. Ammattitaitoista opetushenkilökuntaa on kuitenkin vaikea löytää, ja yritysmaailma on vaikea saada mukaan yhteistyöhön käytännön työssäoppimismahdollisuuksien tarjoamiseksi. Kiinan teollisuussektorilla odotetaankin olevan paradoksaalisesti jopa 30 miljoonan ammattitaitoisen työntekijän pula vuoteen 2025 mennessä samaan aikaan kun monet yliopistoista valmistuneet istuvat kotona vailla työtä. Ongelmana näyttää olevan ennen kaikkea hallinnon ponnekkuuden puute. Viime vuosina Kiinan politiikantekoa on leimannut enenevässä määrin retoriikan ja käytännön toimien eriytyminen toisistaan sektorilla kuin sektorilla. Korkeakoulusektorillakin lähtökohtana tuntuu juhlapuheista huolimatta olevan, että korkeakoulutusjärjestelmän koko on tärkeämpää kuin sen laatu. Viime vuonna Kiinassa avattiin jälleen yli 60 uutta korkeakoulua, ja Kiina ylpeilee jatkuvasti julkisesti sillä, kuinka maahan on rakennettu maailman laajin korkeakoulujärjestelmä.
Hallinnon toimenpiteiden vielä pääosin odottaessa itseään monet Kiinan yliopistoista ovat aktivoituneet julkaisten aloitteita, joilla pyritään aktivoimaan juuri valmistuneita työnhakuun. Aloitteissa kehotetaan opiskelijoita keskittymään opintojensa sekä julkisen sektorin työpaikkoihin vaadittavien sisäänpääsykokeiden läpäisyn ohella myös muihin toimiin työllistymisensä edistämiseksi. Lisäksi aloitteet peräänkuuluttavat julkisen sektorin toimia työmarkkinoiden aktivoimiseksi sekä suotuisan liiketoimintaympäristön luomista täystyöllisyyden varmistamiseksi.
Vaikka osa nuorista onkin palannut kotiseuduilleen ja ryhtynyt ironisesti ”täysipäiväisiksi lapsiksi” – siis vanhempiensa elätettäväksi – monet nuoret ovat itsekin ryhtyneet konkreettisempiinkin toimiin. Julkisen sektorin vakaina pidettyjen töiden houkuttelevuus on kasvanut merkittävästi niiden heikommasta palkkatasosta huolimatta, ja hakijamäärät niihin ovat kasvaneet jyrkästi. Monet nuoret ovat myös jatkaneet opintojaan tai palanneet työelämästä takaisin koulun penkille. Yhä useampi kiinalainen korkeakoulutettu jatkaa opintojaan maisteri- tai tohtorikoulutukseen. Arvioiden mukaan jopa 70% alemman korkeakoulututkinnon jossain Kiinan huippuyliopistoista suorittaneista jatkaa nykyään opintoaan. Opintojaan jatkavien määrät ovat räjähtäneet siinä määrin käsiin, että kouluilla onkin nykyään suuria ongelmia asuntojen tarjoamisessa. Aiempaa useampi vastavalmistunut suuntaa myös ammattikouluun parempien työmahdollisuuksien toivossa.
Suomalaisille korkeakouluille ja etenkin työelämälähtöisempää koulutusta tarjoaville ammattikorkeakouluille Kiinan kasvava nuorisotyöttömyys ja kasvava tarve työelämätaidoille voi tarjota uusia mahdollisuuksia, sillä paikallinen kysyntä kansainvälisille kursseille ja tutkinnoille on selvästi kasvussa. Erityisesti meneillään olevan taloudellisen taantuman aikana kiinalaiset opiskelijat etsivät jatkuvasti kustannustehokkaampia tapoja hankkia kansainvälistä koulutuskokemusta. Suomalainen koulutus nauttii Kiinassa hyvää mainetta, ja hintansakin puolesta Suomen tarjoamat koulutuspalvelut ja opiskelumahdollisuudet näyttäytyvät entistä houkuttelevimmilta.
Olli Suominen, Peking
Kuva: Nuorisotyöttömyyden vaivaamassa Kiinassa erilaiset suorittavan tason tehtävät näyttäytyvät entistä houkuttelevammalta myös monien korkeakoulutettujen mielestä. Tätä nykyä ei ole tavatonta törmätä esimerkiksi yliopistosta valmistuneeseen ruokalähettiin. Pekingiläisiä ruokalähettejä odottamassa ruoan noutoa. Olli Suominen